Aina kun Jollashamin taivaalle ilmestyy pullonmuotoinen valomerkki, pinkkiin paitaan pukeutunut juristi tietää että hänen ammattitaitoaan tarvitaan. Muotitietoinen juristi nappaa nopeasti täsmäaseensa, eli kännykän, ja syöksyy yön selkään. Juristi tietää että juristiluolasta on Jollashoviin tasan neljäntoista minuutin ajomatka. Siinä ajassa ehtii suihkuttaa kainalot täyteen Escadaa ja soittaa mummolle. Juristibiili on auto-ohjauksessa; juristi on ohjelmoinut reitin sen muistiin koska hän on ennenkin vieraillut Jollashovissa.
Juristeilla ei aina ole helppoa. Joskus joutuu puolustamaan murhaajaa tai pikaveneellä mummoja kumoon ajanutta ex-formulatähteä. Vesa Saltevon osaksi on langennut erityisen painava taakka: hän on Johanna Tukiaisen juristi.
Juristibiili kurvasi Takilatie Kasin pihaan ja Saltevo sinkosi itsensä heittoistuimella suoraan Jollashovin parvekkeelle jossa vaarallisen kaunis Julia Tukiainen oli tupakalla.
Hetkeen Julian ilmekään ei värähtänyt. Sitten alkoi tapahtua... "Johkiiiii, Teräsmiesh on täälä," Julia huusi minkä keuhkoistaan sai irti.
"Moi Julia," Saltevo sanoi hieman vaivaantuneena. "Onko talon itseoikeutettu emäntä paikalla?"
Tuksu porhalsi paikalle yllättävän ketterästi siitä huolimatta että hänen yllään oli massiivinen tyllimekko suoraan Miamista. "Moi Vesa," Tuksu sanoi kipakasti.
Saltevo aisti heti että jokin on nyt pahasti vialla, jälleen kerran. Tupakansavun lomasta Tuksu onnistui haistamaan Escadaa ilmassa. Se toi hymynhäivähdyksen Tuksun muuten niin huolestuneille Brätz-nukkekasvoille.
"Vesa, sun on pakko auttaa mua," Tuksu voihkaisi. "Me oltiin Julian kaa niinkun bilettämässä ihan vaan vähän ja nähtiin Artoo ja se tuli meille, öh, ja kuristi mua ja sitten se löi itseään ja nauroi demonisesti niinku tiedätsä?," Tuksu kertaili tapahtunutta showtanssijan itsevarmuudella.
"Siis tuohan on aivan törkeää, sikamaista," Saltevo puhkui.
"Mitäs tehdään? Laitetaanko se rotta kärsimään? Tai että miten laitetaan? Mä luulen että joku mun Facebook-frendeistä tietää Helvetin Enkelien yhteystiedot, mä voin niinku kysyä sieltä?" Tuksu puhkui.
"Eijei," Vesa vastasi. "Ajatellaanpa nyt järjellä."
"Se oli Arkkiatrin kanssa, ne aikoo myydä musta roskajutun Seiskalle!" Tuksu kiljui. "Mä en kestä!"
Saltevo tiesi että juuri Arto oli Tuksun arkkivihollinen sekä valepukujen ja erilaisten katoamistemppujen mestari. Arton kaltainen rikollisnero saattaisi jopa onnistuakin tuhoamaan Tuksun vaivalla rakentaman brändin itsestään showtanssilavojen kansainvälisenä supertähtenä ja megajulkkisten kaverina, puhumattakaan Tuksun maineesta piinkovana liikenaisena.
"Hei, phelataan eka totutta ja tehtävää!" Julia huudahti. "Ehditäänhä me niinku myöhemminki sitä Arton juttuu." Julia katsoi Tuksua ja Saltevoa nöyrän anovasti, ja yllättyi itsekin kun Tuksulta tuli vihreätä valoa ehdotukselle: "Okei, pelataan, mutta yks kierros vaan," Tuksu päätti.
"Alotatsä, Vesa?" Julia kysyi. Ennenkuin Saltevo ehti vastata, Tuksu huusi, "tehtävä!!" Saltevo oli hieman hämillään mutta päätti leikkiä mukana.
"Mitäs me keksittäis, Julia?," Tuksu aprikoi hetken, vaikka tiesi vallan hyvin mitä aikoi vaatia Saltevolta. "Hei, nyt mä keksin, soita sille Arkkiatrille ja sano et vetää sen jutun takas, mulla on sen numero, soita nyt heti!" Tuksu vaati. "Sano että 150-kiloset gorillat tulee sen himaan ja panee sitä perseeseen jos se ei soita Seiskalle ja peru sitä juttuu!"
"Öh, okei," Saltevo myöntyi. Kello oli jo reilusti yli puolenyön ja hän ounasteli että Arkkiatri olisi jo nukkumassa ja mahdollisesti jättäisi vastaamatta. Saltevo nappasi täsmäpuhelimensa ja näpytteli sen ruudulle Tuksun ulkomuistista sanelemat numerot. Luurin toisessa päässä alkoi soimaan Arkkiatrin lempibiisi Helsinki City Boy, tai itseasiassa siitä tehty soittoääni.
"Jaloo," Arkkiatri vastasi.
"No tässon Vesa Saltevo, OTK VT ÖK HK, Johanna Tukiaisen juristi. Olet nyt pulassa, pentu."
Kului hetki ennenkuin Arkkiatri sai muodostettua järjellisen vastauksen. "Aijaa, moikka ja Tuksulle terkkuja myös," hän sanoi.
"Ymmärrätkö, jos sinne Seiskaan tulee mitään juttua niin 150-kiloiset gorillat tulee ja, öh," Saltevo epäroi vaikka olikin aloittanut ukaasinsa päättäväisesti. Tuksu avusti taustalta: "gorillat tulee ja panee sitä perseesee."
"150-kiloiset gorillat tulee ja panee sua perseeseen," Saltevo jatkoi.
Arkkiatri päästi ilmoille demonisen naurun, "Häh-häh-hä-häääääää!," ja sanoi taustalle "Hei Arto, gorillat tulee ja panee meitä peppuun."
"Ai," kuului Arton ääni taustalta. "Eikai se pahempaa voi olla kuin Tuksunkaan kanssa."
"No emmä tiedä, eiks Tuksu ja gorillat paini samassa painoluokassa?"
Miehet nauroivat yhdessä. Saltevoa ja Tuksua ei naurattanut. Julia oli läsnä mutta ei muistanut mitä kukakin viimeksi sanoi. "Olikohan nyt maanantai?" Julia mietti itsekseen.
"No joo, vitsi vitsinä. Mmmmmmmoi." Arkkiatri sanoi ja löi Saltevolle luurin korvaan.
Tuksu loi pettyneen katseen juristiinsa. "Sä mokasit, daiju." Pinkkiin paitaan pukeutunut juristi tunsi piston paatuneessa sydämessään. Arto ja Arkkiatri olivat voittaneet tämän erän. Seiskan painokoneet olivat jo aloittaneet uuden numeron työstämisen.
Jälkikirjoitus:
On sangen arveluttavaa ammattietiikan näkökulmasta että juristi viettää aikaa päämiehensä kanssa pelaten totuutta ja tehtävää keskellä yötä. Vielä arveluttavampaa on se että juristi soittelee ihan ulkopuoliselle puolenyön jälkeen ja esittää vaatimuksia päämiehensä ex-aviomiehen suhteen.
Saltevo takuulla tietää Tukiaisen rikostaustan, mutta ilmeisesti pullonpyöritys vei voiton puhtaasta järjenkäytöstä ainakin tällä kertaa...
Julia Tukiaisen raporttia. Netistä löytyy muitakin todisteita Saltevon seikkailuista Jollaksessa... |
No comments:
Post a Comment